Väsyttää

Nyt väsyttää rankasti...Tekis mieli kömpiä sänkyyn peiton alle ja ummistaa silmät, mutta kun on noita pienokaisia tässä ympärillä ni eipä onnistu. Kuopus nukkuu kyllä, mutta nuo kaksi vanhempaa leikkii tuossa vieressä. 

Mutta olipa aika erikoinen viikonloppu. Perjantaina saatiin siivottua ihan yyber nopeesti. Eli oltiin jo valmiita reilusti ennen puoltapäivää. Tälläista ei ole tapahtunut piiiitkään aikaan. Siis ei varmaan koskaan, noiden kolmen kanssa. Mutta kerta se on ensimmäinenkin. Kerettiin sitten perjantaina käydä vielä yhdessä humputtelemassa ja illalla rentouduin ompelemalla. 

Nappasin kaapista parit mieheni vanhat farkut, joita se ei oo kelpuuttanut jalkaansa enää aikoihin ja annoin saksien saksia. Leikkelin soiroja. Kaksista farkuista, molemmista yksi lahje meni palasiks. (tarkotus ois joskus käyttää ne jämät vielä, mutta tällä kertaa riitti nää) Ja sit saumuriin farkkuneulat ja ompelukoneeseen kans ja surrurur.... 

Oisin halunnu nää kuvat sillain vierekkäin, mut oon niin käsi tän kans et en osaa. Ja oishan noita kuvia kiva muokkaillaki, mut ku ei osaa ni ei osaa ku ei oo aikaa opetellakaan.

Näitä valmistui kummallekin tytölle. Ja tytöt on ihan ihmeissään, ku isin farkut on heillä nyt hameena. Eli en oo aiemmin tällasta harrastanu, mut kerta se on ensimmäinenkin. Luultavasti tulee tehtyä toisenkin kerran, niin paljon tytöt näistä tykkää (heti seuraavana aamuna päälle, ku yöllä sain valmiiksi).

Muutenkin tuntui, että viikonlopun aikana sain niin paljon aikaseks. Kämppäki MELKEIN myytiin. Miehen serkku kävi lauantaina kattomassa tätä ja haluis ostaa tän pois. Mut minne me muutetaan, siitä ei oo käsitystä. Luultavasti väliaikaisesti vuokralle, ja sit jossain vaiheessa jos sais rakennettua ihan oman talon... Nää elää koko ajan nää ajatukset asumisesta/muuttamisesta, et ne kerkee muuttua viel monta kertaa ennen ku oikeesti mihkään muutetaan. Mutta todellisuus on se, että tää kämppä on oikeesti vähän pieni meille.

Ystävillemme syntyi pienen pieni poika jo melkein kuukausi sitten, kuukauden etuajassa. On sitten ollut mielessä, että sille pitäisi jotain pientä tekasta (muuta en kerkeä :)). Oltiin sovittu, että viikonloppuna kyläiltäisiin ja jaiks, se juttu oli tekemättä. Tai siis olin jo viikolla alottanut nää pöksyt, mutta edelleen pahasti kesken. Lauantaina sitten surautin valmiiksi. Olipas ne pienet, vaikkakin 62cm. Olisi oikeesti pitänyt tehdä vieläkin pienemmät, ku se vauva on niin kirppu. Nyt tais olla noin 3kg (syntyissään oli 2,1kg). 

Kaava näihin on ottobreen mustikkahaalari kavennettuna. 

Nää oman pojan pöksyt on ollu tekeillä jo toooosi kauan.. Tai siis tein ne sillon joskus valmiiksi ja totesin aivan liian leveiksi, joten nämä on odottaneet kavennusta jo pari kuukautta kaapissa. Nyt sain senkin tehtyä, ku olin jo aiemmin purkanut resorit pois ja ei ollu muuta kun ommella. Ja saumurissa olikin mustat langat valmiina hame ompelusten jäljiltä...

 Ja sit sovituskuvat onkin tällasia "koita äiti pysyä perässä". :)

Vielä ois jotakin tulossa, mut nyt ei kerkeä taas enempää.

On kyllä niin saamaton fiilis tällä hetkellä, mutta laitan sen ilmojen piikkiin. Synkkää, syksyistä ja sadetta. (ja ehkäpä viikonloppu ottaa veronsa.) 

Kaikesta synkkyydestä huolimatta HYVÄÄ ALKANUTTA VIIKKOA KAIKILLE!! :)

P.S. Olis ihan kiva tietää ketä täällä vierailee, ku tiiän et väkeä täällä käy mut eipä oo jalanjälkiä jäänyt. :) 

Ainiin tässä vielä aiemmin tekemäni pipo ja huivi pojan päällä.

ja ulkoilu on mukavaa.. :)